tiistai 4. syyskuuta 2012

Jos...

Eräs tuttavani harrasti (ja harrastaa ehkä vieläkin) historialla jossittelua. Hänen aihepiirinsä oli toinen maailmansota. Hän kehitteli ajatusta siitä, että Saksa olisi voittanut sodan. Heti on sanottava, ettei tähän liittynyt mitään ideologista, hän ei tunne natsisympatioita. Kyseessä oli jonkinlainen älyllinen peli, jonka tuli pysyä niin lähellä todellisuutta esim. talousasioissa kuin tuollaisessa nyt ylipäätään oli mahdollista. Hän esitteli verkkosivustoaan (osoite muuttunut tai sivusto poistunut verkosta), joka käsitteli Saksan lähialueita joskus 40-luvulla Saksan voiton jälkeen. Ymmärsin, että näitä jossittelun harrastajia oli verkossa useita. Kritiikkiä tuli, jos alkoi kehitellä kovin kaukana todellisuudesta olevaa tarinaa. Täytyy sanoa, ettei juttu oikein innostanut minua. Tosikon on pakko todeta: Saksa nyt ei kumminkaan voittanut sotaa!

Olen hiljattain lukenut vähän toisenlaista jossitelua. Taas kerran on käyty keskustelua siitä, mitä nimeä vuoden 1918 sodasta pitäisi käyttää. Yhtenä perusteena vapaussota-nimelle on esitetty punaisten voiton tuomia seurauksia. Termi olisi oikeutettu, koska sodalla etukäteen estettiin Suomen mahdollinen liittäminen Neuvostoliittoon tai ainakin samantyyppisen valtion syntyminen Suomessa. Sen verran voin minäkin jossitella, että tuollainen kehityskulku olisi toki ollut varsin onnetonta. Se, mitä Venäjän tulevasta kehityksestä osattiin alkuvuodesta 1918 ennustaa, onkin sitten jo toinen juttu.

Sitten kuitenkin tosikon on pakko todeta: Eivät muuten punaiset voittaneet. Itse asiassa heidän yrityksensä oli varsin epätoivoinen. Kuriton, johtajiaan tottelematon sotaväki, joka yhtenä päivänä taisteli ja seuraavana päivänä lähti käymään kotipuolessa, ei todellisuudessa omannut mitään mahdollisuuksia järjestäytyneitä joukkoja vastaan. Kotipaikkakunnan puolesta toki saatettiin taistella tosissaan, kuten Tampereen kestäminen niinkin pitkään punaisten hallinnassa osoittaa. Muualta on esimerkkejä siitä, miten hyvistäkin asemista luovuttiin. Tavoitteet taisivat vaihdella kovasti. Kaupungeissa oltiin innokkaampia tuotantovälineiden yhteisomistukseen. Maaseudun tilaton väestö halusi ennen kaikkea maata itselleen. Oltiin siis kapinassa valtaapitäviä, erityisesti teollisuutta tai maata omistavia vastaan. 

Jotain tekemistä sodan nimityksellä pitäisi olla myös sen ikävämmän lopputuloksen kanssa: kymmenet tuhannet suomalaiset vankileirillä.  Heitä vartioimassa toiset suomalaiset.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti