Eikä pidä unohtaa sanomalehtiä

Viimeksi kirjoittelin lähteistä, joista voi löytää tietoa sukutorpan vaiheista. Liikuin siinä varsin "virallisissa" tiedoissa. Epävirallisempiakin on. Kun kaikki muistitieto on katsastettu ja kuunneltu, on aika kääntyä Historiallisen sanomalehtikirjaston puoleen. 

Mitä tietoa lehdistä sitten voi löytyä? Uutiset eivät aiemminkaan yleensä olleet hyviä. Jos torppa paloi poroksi tai sattui jokin muu vakava onnettomuus, saattoi lähialueen lehti noteerata asian. Yllättäen uutinen saattoi kulkeutua myös toiselle puolelle maata. En tiedä, oliko lehdillä samoja kirjeenvaihtajia tai toimiko maassa uutistoimisto. Joka tapauksessa lähes saman uutisen voi löytää useammasta lehdestä. Tähän hätään en keksi mitään tyypillistä myönteistä asiaa, joka lehdissä olisi kerrottu. Kyllähän torppari voi tietysti yksilönä kunnostautua vaikka pelastamalla jonkun hädästä. Yksi torpan omaksi osto on sattunut kohdalle.

Kuva ruotsinkielisestä lehdestä tuenosoituksena suomenruotsalaisille ja ruotsin kielelle Suomessa. Lähde: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Finlands_Allm%C3%A4nna_Tidning_1827-09-11_1.jpg

Kun tultiin 1900-luvulle, alkoi työväenlehdistö nostaa torppareiden huonoa asemaa esille. Vanha torppari oli saanut häädön raadettuaan koko elämänsä taksvärkin teossa ja torppansa hoidossa. Kuvaukset ovat joskus hyvinkin tunteisiin vetoavia. Ehkä asioita suurenneltiin, mutta kyllä jutuissa jonkinlainen totuuden siemen piili. Ihan aiheetonta tekstiä ei ole tullut vastaan.

Oma viitseliäisyyteni ei ole riittänyt sanomalehtien laajamittaiseen selailuun mikrofilmeiltä. Muutaman paikallislehden vuosikertoja olen sen sijaan käynyt läpi aika hyvin tuloksin. Historiallisen sanomalehtikirjaston siunaus on hakutoiminto. Siinäkin toki pitää toivoa, että sukutorpan nimi olisi sieltä harvinaisemmasta päästä. Mäkelä-nimisiä torppia on Aamulehden levikkialueella ollut aika monta. Kellosalmi on jo huomattavasti parempi nimi tässä suhteessa.