maanantai 24. maaliskuuta 2014

Torpan katselmus

Olkoon tämän torpan nimi vaikka Kuusisto. Talo on vieläkin olemassa. Siinä ei enää katselmuksen aikaan asunut sukuani, mutta kun tiesin paikan, kirjasin tiedot ylös. Edellinen torppari oli kuollut ja hänen leskensä lapsineen muutti torpasta pois. Vuoden 1905 toukokuussa torppa sai uudet asukkaat, kun Taavetti teki isännän kanssa vuokrakirjan alueesta. Myös hänen vanhempansa muuttivat torppaan asumaan. Parin vuoden päästä hän toi torppaan emännän, Siinan, ja lapsia alkoi syntyä parin vuoden välein. Kesällä 1910 Taavetti halusi torpassa pidettävän katselmuksen ja vuokralautakunnan edustajat tulivat paikalle, kuten tietysti myös isäntä. Katselmuksen tarkempi syy ei ole selvillä, kumpikaan puoli ei esittänyt mitään vaatimuksia.

Ensimmäiseksi lautakunta tarkasti torpan rakennukset. Uusi asuinrakennus oli parhaillaan rakenteilla. Tallin todettiin olevan melko huonokuntoinen, navetan samoin. Sauna sen sijaan oli tyydyttävässä kunnossa, kuten myös rehuvaja. Torppassa oli myös vanha navetta, jota käytettiin latona. Riihen kunto todettiin tyydyttäväksi. Niittylatoja oli neljä ja ne olivat kunnoltaan välttäviä. Lisäksi aiemmin mainittujen rakennusten yhteydessä oli latoja tai vajoja. Useimpien hirsirakennusten ongelmana tuntui olevan kunnollisten kivijalkojen puuttuminen. Tästä syystä hirret olivat ainakin osittain maassa kiinni. Osa hirsistä oli lahoja. Rakennusten kateaineina mainittiin tuohi, lauta ja olki. Lisäksi torpparilla oli kaksi perunakuoppaa.

Kattorakennetta. Olisikohan pärekatto? Lähde: http://pixabay.com/fi/puu-talo-lato-58579/

Seuraavaksi siirryttiin torpan peltojen takastamiseen. Pellot, joitten kokonaispinta-ala oli 364 aaria - siis 3,64 hehtaaria - olivat useassa eri osassa. Niillä viljeltiin kevätviljaa (ohraa vai kauraa?), perunaa, ruista sekä heinää. Muutama sarka oli kesannolla. Viljelysmaiden kunto arvioitiin yleensä vähintään tyydyttäväksi. Ojat sen sijaan olivat vain välttävässä kunnossa. Torppaan ei yleensä kuulunut metsää, mutta poltto- ja rakennuspuita sai sopimuksen mukaan ottaa. Lautakunnan edustajat tarkastivat lähimetsän ja totesivat sen vapaaksi kaatuneista puista. Vielä arvoitiin teiden ja aitojen kunto. Tiet olivat luonnontilaisia ja aidatkin heikonpuoleisia. 

Taavetti oli tuohon mennessä siis asunut torpassa viisi vuotta. Varmaankin suurin projekti oli uuden asuinrakennuksen tekeminen. Ilmeisesti katsastus ei tuonut esille suurempia puutteita, koska lautakunta ei antanut mitään kunnostuskehotuksia. Ehkä katsottiin, että nuori torppari oli päässyt hyvään alkuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti