maanantai 16. helmikuuta 2015

Maisa - Maria vai Marketta?

Kirjoittelenpa toisenkin jutun etunimistä. Myös tämä liittyy henkikirjoihin. Ensinnäkin hämmästyin sitä, että nimi Maisa esiintyy niissä 1600-luvulla niin usein. Olen ymmärtänyt, että se on Maria-nimen jonkinlainen puhuttelumuoto ja että kasteessa olisi kuitenkin käytetty Mariaa. Vähän samaan tapaan kuin Maria Kristiinasta toisinaan tuli Maija Stiina, jopa rippikirjoihin. No, näiden Maisojen kastemerkintää ei voi mistään tarkistaa, koska kastettujen luetteloita ei heidän syntymänsä ajoilta ole.

Ihmettelyni lisääntyi, kun Antilan taloon Ylä-Satakunnan alisessa kihlakunnassa tuli n. 1662 miniäksi Maisa. Maisana hänet kirjattiin henkikirjoihin koko 1660-luvun. Tuosta seurakunnasta on olemassa rippikirja  jo 1670-luvulta ja siellä Antilan pojan vaimona olikin Marketta. Olisiko siis Maisa kuollut ja mies avioitunut nopeasti Marketan kanssa? Ajallisesti se vuoden sisään mahtuisi. Onneksi katsoin vielä 1670-luvun henkikirjoja. Niissä vuorottelivat Maisa ja Marketta niin, että uskoakseni samasta naisesta oli kuitenkin kyse. Ilmeisesti myös Markettaa voitiin kutsua Maisaksi. 

Muistan, että olen miettinyt samaa asiaa joskus ennenkin. Silloin kyse oli mahdollisista siskoksista. Oliko talossa ollut tyttäret Maria (jota Maisaksi kutsuttiin) ja Marketta? Vai oliko tässäkin yksi ja sama ihminen, Marketta, joka välillä kirjattiin Maisaksi henkikirjoissa. Muistaakseni silloin jätin Marian pois, koska häntä en pystynyt varmistamaan. Marketan avioliitto löytyi todistamaan hänen olemassaolonsa.

Rippikirjoista en Maisaa muista. Ei ehkä vain ole osunut kohdalle. Sen sijaan Kaarin (tai Kaarina, miten Carin nyt vain halutaan suomalaisessa muodossa esittää) tai Katariina on monta kertaa muuttunut niissä Kaisaksi. Yhdessä kylässä saattoi olla monta Mariaa. Ehkä puhuttelunimillä pyrittiin heitä erottelemaan toisistaan ja joskus epäviralliset nimet päätyivät asiakirjoihin saakka.





Marjatta Gallen Gallen-Kallelan museon kuva-arkistosta

2 kommenttia:

  1. Itselläni ei ole Maisaa tullut vastaan, mutta on kovin tuttua tuo, että etunimet ja niiden kirjoitusasu vaihtelee kirjasta toiseen. Joskus Katharina Margaretasta tuli Caisa Greta, Christinasta Stiina, Anna Mariasta Anna Maja, Eleonorasta Elisabet ja niin edelleen. Kumma kyllä, minulla on sellainen kutina, että miesten kohdalla näin käy harvemmin, naisten kanssa on tullut vastaan useammin. Tietenkin miehillä on suomalaiset ja ruotsalaiset versiot nimistä ja voi joskus tippua toinen nimi pois, mutta nimien muuntuminen tällä tavalla on harvinaisempaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä tosiaan on niin, että naisilla oli enemmän puhuttelunimiä. Onhan miesten nimissäkin vaihtelua, kuten Henrik - Hinrik, Johan - Jöns ja Matts - Matias, mutta vasta 1900-luvun puolella (?) taitaa tulla käyttöön kirjoitetussa tekstissä Kalle Kaarlen synonyymina.

      Poista